Kauheen tyhja olo tuli yhtakkia.
Juttelin tanaan evan kanssa, koska sen porukat tuli tanne Englantiin kaymaan ja rupesin miettiin et mks ei mun aiti voi tulla. tarviin jonkun muistuttamaa miks oon taalla koska nyt on niin sellanen olo etta haluun kotiin ja paljon. mut ei, viela 4 kuukautta pitaa oll aikuinen ja pystya tekemaan kaikki ite. mutku en ma oo aikuinen, enka ma haluu teha kaikkee ite. On vaan tosi paljon sellanen olo et haluun vaan kapertya jonkun kainaloon ja itke kaiken pois. kun ikemaankaan en pysty jostain syysta. pari kyyneletta tulee silmista jos oikeen on surumieli mut ei vaan enempaa pysty.
Tanaan myos meinas menna jarki ja palaa kiinni hostperheeseen. teki mieli tiuskahtaa jollekkin mutta pidin suuni kiinni koska ei siita olis kuitenkaan seurannu mitaan hyvaa. haluun jonkun jolle napsahtaa ja tietaa kuitenki et mista vaan huolimatta se henkilo on siella viela eika mee minnekkaan. kaikki vaa vaha kasautuu.
Mut on taalla hyvaakin, esim ostin tanaan ihan punasen hiusvarin ja viikonloppuna ois tarkotus varjaa hiukset :))
thats all. x
sulla on selkeesti nyt vaa se kriisivaihe mikä tulee kaikille vaihtareille jossai vaiheessa, mut sit se menee ohi. sit ku tajuut et saat olla siellä enää jonku pari viikkoo ni oon varma ettet ees haluis lähtee pois! mut ikävä sua silti on mut kyllä me sua jaksetaan 4 kk oottaa <3 ei täällä kuitenkaa ikinä tapahu mitää kiinnostavaa :D
VastaaPoista