oon tullut tulokseen mun "kavereiden" kanssa, etta jos ei niita kiinnosta korjata asioita niin ei muakaan sitten.
mutta jostain syysta kovasti sattuu kuitenkin sisalle, et eka oltiin nin kauan hyvia kavereita mut sit vaan yhtakkia kaikki loppuu kun seinaan. en ymmarra sita. mut en ymmarra paljon mitaan muutakaan tasta elamasta.
niinku, vuoden alussa mina ja eva oltiin ihan twins, niin laheisia, mut sit "ma muutuin" ja nyt se ei edes halua puhua mulle. kaikki muuttuu kun niihin vaikuttaa asiat mut en ma muuttunu niin paljon!
mutta oikeesti, oon paininu tan asian kanssa yli viikon jo, luullu etta asiat on paremmin ja sit ne on vaan menny huonompaan suuntaan ja toivonu ja yrittany unohtaa. niin nyt vihdoinkin annan jo periks, koska en jaksa enaa.
aika olla ilonen, jos ei ne haluaa olla ilosia mun kanssa, niin niien menetys :)
i'm gonna chin up and be a man!! <3
over and out xx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti